Siirry pääsisältöön
Jodlaaminen – ikivanha laulumuoto vai nuorten aikuisten anonyymi tapa purkaa tunteita?

Instagram, WhatsApp, Twitter…Muun muassa nämä sähköiset kommunikointivälineet ovat tulleet tutuiksi viime vuosien aikana. Kahden viime vuoden aikana on kuitenkin pinnalle noussut Jodel. Jodel on täyden anonymiteetin lupaava keskustelupalsta, joka on suunnattu alun perin korkeakouluopiskelijoille, mutta joka vetää nykyään myös nuorempia ja vähemmän kouluttautuneita puoleensa. Jodel käyttää hyödykseen GPS-toimintoa ja päästää täten käyttäjänsä lukemaan ja kommentoimaan vain oman alueensa Jodlauksia. Jodel on saatavilla lähes jokaiselle puhelinkäyttöjärjestelmälle sovelluksen muodossa. Tietokoneella ei siis avata nettiä ja etsitä Jodelia, vaan sovellus on täysin kiinnitetty puhelimeen tai tablettiin. Tämä mahdollistaa nopean viestinnän ja helpon ajan viettämisen keskusteluympäristössä.

Mistä Jodelissa sitten oikein keskustellaan?

Jodel tarjoaa käyttäjilleen normaalin, rajoittamattoman keskustelualustan lisäksi käyttäjien itse luomia ryhmiä, joissa keskustelu keskittyy vain tiettyyn, ryhmälle suunnattuun aiheeseen. Jodelin etusivulla törmää kysymyksiin ja toteamuksiin kaikista elämän osa-alueista. Joskus kysellään alueen parasta ravintolaa, silloin tällöin taas pohditaan, pitäisikö jättää oma tyttöystävä. Aloitusten tyyli määräytyy pitkälti kaupungista, jossa jodlaa. Jyväskyläläiset ovat kiinnostuneita keskustelemaan oman kaupunkinsa jääkiekkoseurasta, tamperelaiset heittävät vitsiä aiheesta kuin aiheesta ja helsinkiläiset kyselevät uusien, boheemien baarien perään. Riihimäkeläiset ovat ainakin toistaiseksi hyvinkin vaisuja Jodelissa. Suurin syy tähän on se, että Riihimäellä korkeakouluttautuminen on kiven alla verrattaessa yliopistokaupunkeihin.


Anonymiteetti – mahdollisuus kysyä kysymyksiä, joita ei ikinä julkisesti kehtaisi

Jodelin ensimmäistä kertaa avatessa, se ei vaadi käyttäjätunnusta tai salasanaa. Kukaan ei syötä tietojaan edes ylläpitäjille (joita muuten Jodelissa ovat Jodelin omat käyttäjät, minäkin!) ladatessaan sovelluksen. Anonymiteetti on onni, nuori aikuinen saa kysyä kysymyksiä, joita ei kehtaisi muuten kysyä. Jodlaaja myös pysyy ”turvassa” ja voi kertoa muun muassa mielenterveysongelmistaan, joille onkin luotu oma ryhmäkin (alla yksi Jodlaus Mielenterveys-ryhmästä). Tällä Jodelin suosittavuutta perustellaankin. Valitettavasti anonymiteetti saa monen unohtamaan käytöstavat ja oman vastuun. Jodelissa voi helposti tulla lytätyksi, haukutuksi ja loukatuksi. Toisaalta moderaattorit eli ylläpitäjät ovat ahkeria ja poistavat herjaavat kommentit nopeasti pois.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten media vaikuttaa lastensuojeluun? Mikä on suomalaisen lastensuojelun tila nyt?

Haastattelen 4. vuoden sosiaalityönopiskelijaa Tampereen yliopistosta. Miksi hakeuduit opiskelemaan sosiaalityötä? Miten media on mukana opiskelussasi? -Olin/olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Sosiaalityö on akateeminen käytännön ala, joka kiehtoo itseäni. Mediasta on opinnoissa puhuttu melko vähän, uskon että asiaa olisi hedelmällistä käsitellä enemmänkin. Lapin yliopistossa asia on huomioitu aivan toisella tavalla, ja siellä tehdään paljon juttuja käyttäen välineenä mm. youtubea ja blogeja. Viime vuosina lastensuojelu on ollut kovassa syynissä mediassa. Miten koet itse asian? -On tosi hyvä, että asiasta keskustellaan, koska lastensuojelu on tosi monille ihmisille ihan tuntematon ja siihen liittyy vääriä uskomuksia. Toki ihmisten pitää muistaa lastensuojelukeskustelussa, ihan kuten kaikessa muussakin, se, että ihmiset puhuvat vain omista kokemuksistaan ja joku toinen saattaa nähdä asiat ihan eri tavalla. Sokeasti ei kannata luottaa mih...
6 kommenttia
Lue lisää

Mikä johtaa pojat ongelmiin Pisa-tutkimuksen ennen julkaisemattomassa osiossa?

Reeta Paakkinen kirjoitti laajan uutisen (https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huolestuttavan-eron-tyttojen-ja-poikien-taidoissa-kuilu-on-suurempi-kuin-missaan-muussa-maassa-200547817/) Aamulehteen 21.11.2017. Uutinen käsitteli tuoreita, ennen julkaisemattomia Pisa-tutkimuksia, joista on selvinnyt muutama mielenkiintoinen seikka. Ensimmäinen esiin nostettavan arvoinen huomio: Suomalaiset nuoret ovat maailman seitsemänneksi parhaita kommunikoimaan ryhmätilanteissa, joissa tulee käyttää ongelmanratkaisukykyä. Hienoa. Huolta nuorten tulevaisuudesta ei siis pitäisi olla, vai pitäisikö sittenkin? Toinen tärkeä huomio: Pisa-tutkimus osoittaa myös sen, että suomalaistytöt pärjäsivät poikia huomattavasti paremmin keskustelutilanteissa. Suomalaisnuorten sukupuolisten erojen aiheuttama kuilu ei ole missään muussa maassa näin suuri. Käytännössä siis muun muassa korealaispojat ja -tytöt ovat tasavertaisempia aiemmin mainitsemani tyylisessä ryhmätehtävässä. ...
1 kommentti
Lue lisää

Mikä ihmeen läheisenpäivä?

Iltalehti uutisoi ( http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml ) marraskuun toisena päivänä räiskyvin otsikoin helsinkiläispäiväkotien uudistuksesta, joka koskee isänpäivän viettämistä päiväkodeissa. Tänä vuonna otetaan käyttöön läheisenpäivä, eikä pelkkää isyyttä korosteta tuona päivänä. Nyky-yhteiskunnassa kun ei ole kaikilla automaattisesti isää ja äitiä. Konkreettisesti muutos ilmenee Kulosaaren päiväkodissa uudistetulla aamupalahetkellä. Ennen kutsuvieraita olivat isät, nyt läheiset. Kulosaaren päiväkodin johtaja Ria Sotka perustelee uudistusta lapsen edulla. Kaikki lapset saavat juhlia rakkaudentäyteistä juhlaa pimenevässä marraskuussa, eikä kenenkään tarvitse selitellä kavereille, miksi ei askartele korttia omalle isälle. Perimmäistä syytä muutokseen ei tunnuta tajuavan. Sen huomaa, kun kurkkaa uutisen kommenttikenttään tai Facebook-linkkien kommenttiosioihin. Ihmiset ovat tulistuneet uudistuksesta, vaikka se ei koskisi omaa perhettä tai ympäristöä millää...
Lähetä kommentti
Lue lisää