Siirry pääsisältöön

YLE JULKAISI SUOMALAISIN LAUSE -ÄÄNESTYKSEN

Kirjailija Tuomas Kyrö on valinnut suomalaisten Twitteriin postaamista lausahduksista kymmenen mieleistään. Voittaja julkistetaan Docventures-ohjelmassa 1. marraskuuta. Mitä kymmenen kärki suomalaisista letkautuksista kertoo meistä kansana?


1. “Aina ei voi voittaa” - Stefan Sirkiä (@ssirkia)
2. “Torilla tavataan!” - Senja L (@Mmewna)
3. “Valitettavasti tämä ei ole anniskelualuetta” - Keikyklubi (@Keikyklubi)
4. “Ei minua varten tarvii keittää” - Ilkka Janatuinen (@ilkkajii)
5. “Erikseen vai samasta?” - Toni Liimatainen (@liimataisentoni)
6. “Noniin” - Sonja (@HaavistoSonja)
7. “Onko kellään mitään kysyttävää?” - Jaana Laitinen (@jaanalait)
8. “Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?” - Jarno Kukila (@JarnoKukila)
9. “Miten meni niin kuin omasta mielestä? - Maarit Paldán (@MaaritPaldan)
10. “Mun ääni varmaan kuuluu ilman tota mikrofoniakin” - Jerry Träskelin (@Jers1_)


Vaikka kaikki vaihtoehdot ovat hyvinkin erilaisia, yhdistäviä tekijöitä ei ole vaikeaa löytää. Lauseista kumpuaa vaatimattomuus, mutta toisaalta myös kansalaisylpeys. Tästä esimerkkinä toinen huudahdus, jota on jo vuoden 2011 jääkiekon maailmanmestaruudesta asti somessa ja livenä päästelty ilmoille. Jotkut vaihtoehdot voittaessaan jopa naureskelevat suomalaiselle kulttuurille stereotyyppiseen tapaan: tartutaan suomalaisille rakkaaseen alkoholikulttuuriin tai tuppisuiseen, koruttomaan olemukseen.

Alun perin rap-yhtye Teflon Brothersin ilmoille heittämä yhdeksäs lause kuvaa suomalaisuutta niin hyvässä kuin pahassa. Veljeyttä uhkuva huumoriletkautus piilonauraa toiselle ja on vahingoniloinen. Toisaalta myös väittämä siitä, että vain suomalainen on valmis maksamaan sata euroa estääkseen naapuria saamasta viittäkymppiä kiteytyy yhdeksänteen kohtaan. Ollaanhan me joskus toisillemme tahallamme kettumaisia.

Kansa on puhunut tänään illalla, kun kuulemme television ääressä voittajan julistamisen. Enemmän ei ole enemmän Suomessa. Sen takia ihan vain kuusikirjaiminen toteamus pääsee kymmenen kärkeen. Noniin. Ehkä se jo kertoo meistä oleellisen. Vähemmän on enemmän.

mtv.fi/sport

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten media vaikuttaa lastensuojeluun? Mikä on suomalaisen lastensuojelun tila nyt?

Haastattelen 4. vuoden sosiaalityönopiskelijaa Tampereen yliopistosta. Miksi hakeuduit opiskelemaan sosiaalityötä? Miten media on mukana opiskelussasi? -Olin/olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Sosiaalityö on akateeminen käytännön ala, joka kiehtoo itseäni. Mediasta on opinnoissa puhuttu melko vähän, uskon että asiaa olisi hedelmällistä käsitellä enemmänkin. Lapin yliopistossa asia on huomioitu aivan toisella tavalla, ja siellä tehdään paljon juttuja käyttäen välineenä mm. youtubea ja blogeja. Viime vuosina lastensuojelu on ollut kovassa syynissä mediassa. Miten koet itse asian? -On tosi hyvä, että asiasta keskustellaan, koska lastensuojelu on tosi monille ihmisille ihan tuntematon ja siihen liittyy vääriä uskomuksia. Toki ihmisten pitää muistaa lastensuojelukeskustelussa, ihan kuten kaikessa muussakin, se, että ihmiset puhuvat vain omista kokemuksistaan ja joku toinen saattaa nähdä asiat ihan eri tavalla. Sokeasti ei kannata luottaa mih...
6 kommenttia
Lue lisää

Mikä johtaa pojat ongelmiin Pisa-tutkimuksen ennen julkaisemattomassa osiossa?

Reeta Paakkinen kirjoitti laajan uutisen (https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huolestuttavan-eron-tyttojen-ja-poikien-taidoissa-kuilu-on-suurempi-kuin-missaan-muussa-maassa-200547817/) Aamulehteen 21.11.2017. Uutinen käsitteli tuoreita, ennen julkaisemattomia Pisa-tutkimuksia, joista on selvinnyt muutama mielenkiintoinen seikka. Ensimmäinen esiin nostettavan arvoinen huomio: Suomalaiset nuoret ovat maailman seitsemänneksi parhaita kommunikoimaan ryhmätilanteissa, joissa tulee käyttää ongelmanratkaisukykyä. Hienoa. Huolta nuorten tulevaisuudesta ei siis pitäisi olla, vai pitäisikö sittenkin? Toinen tärkeä huomio: Pisa-tutkimus osoittaa myös sen, että suomalaistytöt pärjäsivät poikia huomattavasti paremmin keskustelutilanteissa. Suomalaisnuorten sukupuolisten erojen aiheuttama kuilu ei ole missään muussa maassa näin suuri. Käytännössä siis muun muassa korealaispojat ja -tytöt ovat tasavertaisempia aiemmin mainitsemani tyylisessä ryhmätehtävässä. ...
1 kommentti
Lue lisää

Mikä ihmeen läheisenpäivä?

Iltalehti uutisoi ( http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml ) marraskuun toisena päivänä räiskyvin otsikoin helsinkiläispäiväkotien uudistuksesta, joka koskee isänpäivän viettämistä päiväkodeissa. Tänä vuonna otetaan käyttöön läheisenpäivä, eikä pelkkää isyyttä korosteta tuona päivänä. Nyky-yhteiskunnassa kun ei ole kaikilla automaattisesti isää ja äitiä. Konkreettisesti muutos ilmenee Kulosaaren päiväkodissa uudistetulla aamupalahetkellä. Ennen kutsuvieraita olivat isät, nyt läheiset. Kulosaaren päiväkodin johtaja Ria Sotka perustelee uudistusta lapsen edulla. Kaikki lapset saavat juhlia rakkaudentäyteistä juhlaa pimenevässä marraskuussa, eikä kenenkään tarvitse selitellä kavereille, miksi ei askartele korttia omalle isälle. Perimmäistä syytä muutokseen ei tunnuta tajuavan. Sen huomaa, kun kurkkaa uutisen kommenttikenttään tai Facebook-linkkien kommenttiosioihin. Ihmiset ovat tulistuneet uudistuksesta, vaikka se ei koskisi omaa perhettä tai ympäristöä millää...
Lähetä kommentti
Lue lisää