Siirry pääsisältöön

Päällimmäiset fiilikset kuluneesta mediakurssista

Takanani on nyt monta mielenkiintoista mediakurssiviikkoa. Kurssi on ollut hyvin erilainen muihin kursseihin verrattuna. Kurssilaisilta odotettiin oman blogin perustamista ja sen päivittelyä, retkiin osallistumista sekä yksittäisiä tehtäviä liittyen mediaan. Saimme monia mielenkiintoisia retkimahdollisuuksia, joista itse tartuin Ikitie-elokuvaan sekä Uutisvuodon kuvauksiin. Päällimmäiset fiilikset retkistä ovat positiivisia. Uutisvuoto-vierailu oli todella mielenkiintoinen ja hauska. Erityisen mielenkiintoista oli nähdä lauantai-iltana kotisohvalla, miten kuvattu raakile ollaan saatu televisiokuntoon. Antti-Jussi Annilan ohjaama Ikitie oli riipaiseva, karmivakin. Kuitenkin se toi esille myös ilonpilkahduksia sekä rakkautta.

Kurssilla opin mediasta jotakin uutta sekä sain vahvistusta vanhaan tietoon. Erityisesti opin kurssin vierailijoilta, Anna Availalta ja Marko Kekiltä, jotka toivat työnsä saloja esille meille mediakurssilaisille. Oli mielenkiintoista saada tietää Koti & kaupunki -julkaisusta sekä Aamupostista. Journalistin sääntöihin tutustuminen oli hyödyllistä ja mielenkiintoista. Niihin tutustumisen jälkeen tuntui jokaista uutista ja artikkelia katsovan eri vinkkelistä.

Olen kirjoittanut kurssin aikana julkaistavaa juttuani. Nostin sen aiheeksi riihimäkeläisille rakkaan Facebookin Riihimäki-ryhmän. Tuon jutussani esiin sen varjopuolia sekä peruspiirteitä. Toivon juttuni julkaistavan Koti & kaupunki -julkaisussa. Se sopisi rentoudessaan kyseiseen julkaisuun hyvin.

Ote julkaistavasta jutustani. 

Mielestäni onnistuin parhaiten blogipostauksessani, joka käsitteli ”läheisenpäivä”-haloota. Toin tekstissäni esiin oman mielipiteeni ja pohdin läheisen aikuisen tärkeyttä lapsen kulmasta. Blogin jatkaminen on vaakalaudalla. En usko olevani bloggaajatyyppiä, vaikka pidänkin kirjoittamisesta. Blogin kirjoittaminen vei kuitenkin aikaa ja energiaa, varsinkin kun julkaisuihin halusi panostaa kunnolla. Aion jatkossa kuitenkin kuluttaa mediaa enemmänkin kuin ennen kurssia. Olen muuttunut aikaisempaa kriittisemmäksi lähteistä. Olen kurssin aikana löytänyt hyviä ja luotettavia lähteitä. Kurssi muutti median kuluttamistani jonkin verran. Kuten aiemmin mainitsin, luen juttuja eri silmillä kuin ennen. Tarkastelen kirjoittajan, kuvaajan ja toimittajan tekemää työtä kriittisemmin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten media vaikuttaa lastensuojeluun? Mikä on suomalaisen lastensuojelun tila nyt?

Haastattelen 4. vuoden sosiaalityönopiskelijaa Tampereen yliopistosta. Miksi hakeuduit opiskelemaan sosiaalityötä? Miten media on mukana opiskelussasi? -Olin/olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Sosiaalityö on akateeminen käytännön ala, joka kiehtoo itseäni. Mediasta on opinnoissa puhuttu melko vähän, uskon että asiaa olisi hedelmällistä käsitellä enemmänkin. Lapin yliopistossa asia on huomioitu aivan toisella tavalla, ja siellä tehdään paljon juttuja käyttäen välineenä mm. youtubea ja blogeja. Viime vuosina lastensuojelu on ollut kovassa syynissä mediassa. Miten koet itse asian? -On tosi hyvä, että asiasta keskustellaan, koska lastensuojelu on tosi monille ihmisille ihan tuntematon ja siihen liittyy vääriä uskomuksia. Toki ihmisten pitää muistaa lastensuojelukeskustelussa, ihan kuten kaikessa muussakin, se, että ihmiset puhuvat vain omista kokemuksistaan ja joku toinen saattaa nähdä asiat ihan eri tavalla. Sokeasti ei kannata luottaa mih...

Mikä johtaa pojat ongelmiin Pisa-tutkimuksen ennen julkaisemattomassa osiossa?

Reeta Paakkinen kirjoitti laajan uutisen (https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huolestuttavan-eron-tyttojen-ja-poikien-taidoissa-kuilu-on-suurempi-kuin-missaan-muussa-maassa-200547817/) Aamulehteen 21.11.2017. Uutinen käsitteli tuoreita, ennen julkaisemattomia Pisa-tutkimuksia, joista on selvinnyt muutama mielenkiintoinen seikka. Ensimmäinen esiin nostettavan arvoinen huomio: Suomalaiset nuoret ovat maailman seitsemänneksi parhaita kommunikoimaan ryhmätilanteissa, joissa tulee käyttää ongelmanratkaisukykyä. Hienoa. Huolta nuorten tulevaisuudesta ei siis pitäisi olla, vai pitäisikö sittenkin? Toinen tärkeä huomio: Pisa-tutkimus osoittaa myös sen, että suomalaistytöt pärjäsivät poikia huomattavasti paremmin keskustelutilanteissa. Suomalaisnuorten sukupuolisten erojen aiheuttama kuilu ei ole missään muussa maassa näin suuri. Käytännössä siis muun muassa korealaispojat ja -tytöt ovat tasavertaisempia aiemmin mainitsemani tyylisessä ryhmätehtävässä. ...

Mikä ihmeen läheisenpäivä?

Iltalehti uutisoi ( http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml ) marraskuun toisena päivänä räiskyvin otsikoin helsinkiläispäiväkotien uudistuksesta, joka koskee isänpäivän viettämistä päiväkodeissa. Tänä vuonna otetaan käyttöön läheisenpäivä, eikä pelkkää isyyttä korosteta tuona päivänä. Nyky-yhteiskunnassa kun ei ole kaikilla automaattisesti isää ja äitiä. Konkreettisesti muutos ilmenee Kulosaaren päiväkodissa uudistetulla aamupalahetkellä. Ennen kutsuvieraita olivat isät, nyt läheiset. Kulosaaren päiväkodin johtaja Ria Sotka perustelee uudistusta lapsen edulla. Kaikki lapset saavat juhlia rakkaudentäyteistä juhlaa pimenevässä marraskuussa, eikä kenenkään tarvitse selitellä kavereille, miksi ei askartele korttia omalle isälle. Perimmäistä syytä muutokseen ei tunnuta tajuavan. Sen huomaa, kun kurkkaa uutisen kommenttikenttään tai Facebook-linkkien kommenttiosioihin. Ihmiset ovat tulistuneet uudistuksesta, vaikka se ei koskisi omaa perhettä tai ympäristöä millää...