Mikä johtaa pojat ongelmiin Pisa-tutkimuksen ennen julkaisemattomassa osiossa?

Reeta Paakkinen kirjoitti laajan uutisen (https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huolestuttavan-eron-tyttojen-ja-poikien-taidoissa-kuilu-on-suurempi-kuin-missaan-muussa-maassa-200547817/) Aamulehteen 21.11.2017. Uutinen käsitteli tuoreita, ennen julkaisemattomia Pisa-tutkimuksia, joista on selvinnyt muutama mielenkiintoinen seikka.

Ensimmäinen esiin nostettavan arvoinen huomio:

Suomalaiset nuoret ovat maailman seitsemänneksi parhaita kommunikoimaan ryhmätilanteissa, joissa tulee käyttää ongelmanratkaisukykyä. Hienoa. Huolta nuorten tulevaisuudesta ei siis pitäisi olla, vai pitäisikö sittenkin?

Toinen tärkeä huomio:

Pisa-tutkimus osoittaa myös sen, että suomalaistytöt pärjäsivät poikia huomattavasti paremmin keskustelutilanteissa. Suomalaisnuorten sukupuolisten erojen aiheuttama kuilu ei ole missään muussa maassa näin suuri. Käytännössä siis muun muassa korealaispojat ja -tytöt ovat tasavertaisempia aiemmin mainitsemani tyylisessä ryhmätehtävässä. Pientä ongelmaa on havaittavissa myös muissa, Suomen kaltaisissa maissa. Erityisen suuri kuilu sukupuolten välille syntyi myös Ruotsissa, Australiassa sekä Kanadassa. Silti Suomi nousee listaykköseksi negatiivisessa mielessä.

Miten ihmeessä asiat voivat olla näin?

Vaikka Suomi nähdäänkin maailman yhtenä tasa-arvoisimmista valtioista, on tyttöjen ja poikien välillä eroja niin koulu-, työ- kuin harrastusmaailmassakin. Kyseinen uutinen sai minut pohtimaan pitkään, miten tyttöyteni näkyy opiskelussani. Kohdellaanko tai kohdeltiinko poikia eri tavalla? Päädyin pohdinnoissani siihen, että suomalaisessa koulussa pojat ja tytöt saivat ja saavat pääpiirteittäin samankaltaista opetusta sekä apua. Kuitenkin mieleeni pongahti muistot yläasteen ruotsin tunneilta. Kun meille oppilaille oltiin jaettu verbitestien tulokset takaisin, opettaja huomautti, että tytöt pärjäsivät kyllä hyvin. Heti perään hän kuitenkin hymähti, että pojilla olisi vielä tsempattavaa. Aivan, pojilla olisi tsempattavaa. Mutta oliko totuus kuitenkaan se, että joka ikinen luokkani poika olisi alisuoriutunut testistä? Sitä on vaikea uskoa. Olihan luokallani ala-asteesta lähtien ollut kourallinen poikia, jotka pärjäävät aineessa kuin aineessa vähintään hyvin. Sysätäänkö kuitenkin kaikki pojat yhteen, heikommin pärjäävien lokeroon?

Kuva: psmag.com

Pureudutaan jokaiselle suomalaiselle tuttuun lausahdukseen. ”Pojat ovat poikia.” Kyseisellä toteamuksella hyväksytetään pahimmillaan poikien tai miesten tekemiä rikoksia, mutta virkettä on saanut kuulla kylvettävän myös pienemmistä asioista – koulussakin. Ala-asteella luokallani oli levoton poikaporukka. Porukalla oli tapana häiritä tavoin tai toisin oppilaita kuin oppituntien kulkuakin. Kerran pojat heittelivät hiekanjyvillä tyttöoppilaita, joista joku hermostui ja kertoi välituntivalvojalle. Hänen vastauksensa kuului seuraavasti: ”Pojat ovat poikia, älä välitä.”

Tehdäänkö Suomessa siis karhunpalvelus yhteiskunnallemme poikien lapsuudesta lähtien? Hyväksytäänkö poikien alisuorituminen, hölmöily ja levottomuus sukupuolen takia? Pojissa on lähtökohtaisesti aivan yhtä lailla potentiaalia kuin tytöissä. Luottamusta ja vastuuta sysätään kuitenkin aikuisten toimesta helpommin tytöille. Moni pienen lapsen vanhempi valitsisi ennemmin lastenvahdikseen 14-vuotiaan tytön 18-vuotiaan pojan sijasta. Luotto poikiin ja heidän taitoihinsa puuttuu. Mutta mistä voi siis johtua, että tytöt näyttävät osaamisensa nimenomaan ongelmanratkaisuissa sekä sosiaalisissa tehtävissä? 

Vastaus voi olla perinteissä, biologiassakin. Naiset ovat kautta aikojen olleet se fyysisesti heikompi osapuoli. Senpä takia naiset ovat joutuneet neuvottelemaan, sopimaan ja käyttämään verbaalista voimaa. Nyt kun länsimaalaisista yhteiskunnista ollaan muovaamassa päivä päivältä tasa-arvoisempia naisia kohtaan, nousee esille naisten yllättäviäkin vahvuuksia.

Kysymykset kuitenkin kuuluvat: Miten saamme pojat samalle tasolle tyttöjen kanssa? Mikä aiheuttaa niin suuren kuilun tyttöjen ja poikien väliin?

Talvisodan aikaiset, isoisomummolta perityt neuvottelutaidot eivät kuitenkaan voi olla ainoa syy kyseiselle kuilulle.