Siirry pääsisältöön

Uutisvuoto - kohta 20-vuotias!

Vuodesta 1998 asti lauantai-iltaisin esitetty paneelishow, jossa kilpaillaan kahden tunnetuista henkilöistä koostuneen joukkueen kesken kuluneen viikon uutistietämyksestä.  Näin kuvailee Wikipedia koko Suomen tuntemaa Ylen ohjelmaa – Uutisvuotoa. Mitä Uutisvuodon takana todellisuudessa on ja millaista sen kuvauksissa on? Keitä henkilöt sen takana ovat?


Kuva: Antonia Gisselberg


Kuten televisio-ohjelmien suhteen yleensäkin, myöskään Uutisvuotoa katsellessa ei tajua, kuinka suuri joukko alan ammattilaisia sen takana on. Katsojille ruudussa näyttäytyy tutut mediatekijät. Nykyään kokoonpanoon kuuluu ylituomarina toimiva Baba Lybeck, Petteri Ahomaa, Anna Perho, Katja Ståhl, Laura Ruohola ja Jani Halme. Joka viikko ohjelmassa vierailee kaksi kilpailijaa. Vuosien varrella Uutisvuodossa on vieraillut muun muassa Matti Vanhanen, Timo Jutila ja Tarja Halonen. Iltalehti julkaisi vuonna 2012 jutun, jossa väitetään Anna-Leena Härkösen ja Kimi Räikkösen aina kutsun tullessa kieltäytyvän Uutisvuodossa vierailusta. Inhimillistähän tämä – jokaisen julkisuusimagoon ei sovi Uutisvuodon kaltainen satiiriohjelma. 
Ohjelman teossa kuitenkin yhtälailla läsnä on niin kuvausmiehet, leikkaajat kuin tuottajakin. Katsojalle suuri urakka ei välttämättä lauantai-iltaisin välity kotisohvalle rennon uutissatiirin parissa. 

Ensi vuonna juhlitaan Uutisvuodon kaksikymppisiä. Se, että suomalainen ohjelma pyörii televisiossa näinkin kauan, on jo itsessään saavutus. Pääsin käymään marraskuun alussa Uutisvuodon kuvauksissa Pasilassa. Yleisön tehtävänä oli nauraa ja iloita katsomossa. Varsinaisia kehotuksia nauruun ei kuitenkaan annettu. Jokainen sai nauraa silloin, kun jutut olivat hauskoja. Hauskaa tunnelmaa meille ei yritetty väkisin luoda. Itsessään kokemus oli mielenkiintoinen. Kuvaukset kestivät noin kaksi tuntia. Niitä seuratessa huomasi, että jokainen kuvaustiimiläinen oli alansa huippuammattilainen. Ottoja ei tarvinnut ottaa uudestaan. Ohjelman kuvaus oli purkissa yllättävän nopeasti. Loppusilauksen teki ohjelman lopullisen version katsominen kotona lauantaina. Oli todella mielenkiintoista nähdä, mitkä vitsit eivät päätyneet televisioruuduille saakka.  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten media vaikuttaa lastensuojeluun? Mikä on suomalaisen lastensuojelun tila nyt?

Haastattelen 4. vuoden sosiaalityönopiskelijaa Tampereen yliopistosta. Miksi hakeuduit opiskelemaan sosiaalityötä? Miten media on mukana opiskelussasi? -Olin/olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Sosiaalityö on akateeminen käytännön ala, joka kiehtoo itseäni. Mediasta on opinnoissa puhuttu melko vähän, uskon että asiaa olisi hedelmällistä käsitellä enemmänkin. Lapin yliopistossa asia on huomioitu aivan toisella tavalla, ja siellä tehdään paljon juttuja käyttäen välineenä mm. youtubea ja blogeja. Viime vuosina lastensuojelu on ollut kovassa syynissä mediassa. Miten koet itse asian? -On tosi hyvä, että asiasta keskustellaan, koska lastensuojelu on tosi monille ihmisille ihan tuntematon ja siihen liittyy vääriä uskomuksia. Toki ihmisten pitää muistaa lastensuojelukeskustelussa, ihan kuten kaikessa muussakin, se, että ihmiset puhuvat vain omista kokemuksistaan ja joku toinen saattaa nähdä asiat ihan eri tavalla. Sokeasti ei kannata luottaa mih...
6 kommenttia
Lue lisää

Mikä johtaa pojat ongelmiin Pisa-tutkimuksen ennen julkaisemattomassa osiossa?

Reeta Paakkinen kirjoitti laajan uutisen (https://www.aamulehti.fi/uutiset/pisa-tutkimus-yksi-kuva-nayttaa-huolestuttavan-eron-tyttojen-ja-poikien-taidoissa-kuilu-on-suurempi-kuin-missaan-muussa-maassa-200547817/) Aamulehteen 21.11.2017. Uutinen käsitteli tuoreita, ennen julkaisemattomia Pisa-tutkimuksia, joista on selvinnyt muutama mielenkiintoinen seikka. Ensimmäinen esiin nostettavan arvoinen huomio: Suomalaiset nuoret ovat maailman seitsemänneksi parhaita kommunikoimaan ryhmätilanteissa, joissa tulee käyttää ongelmanratkaisukykyä. Hienoa. Huolta nuorten tulevaisuudesta ei siis pitäisi olla, vai pitäisikö sittenkin? Toinen tärkeä huomio: Pisa-tutkimus osoittaa myös sen, että suomalaistytöt pärjäsivät poikia huomattavasti paremmin keskustelutilanteissa. Suomalaisnuorten sukupuolisten erojen aiheuttama kuilu ei ole missään muussa maassa näin suuri. Käytännössä siis muun muassa korealaispojat ja -tytöt ovat tasavertaisempia aiemmin mainitsemani tyylisessä ryhmätehtävässä. ...
1 kommentti
Lue lisää

Mikä ihmeen läheisenpäivä?

Iltalehti uutisoi ( http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml ) marraskuun toisena päivänä räiskyvin otsikoin helsinkiläispäiväkotien uudistuksesta, joka koskee isänpäivän viettämistä päiväkodeissa. Tänä vuonna otetaan käyttöön läheisenpäivä, eikä pelkkää isyyttä korosteta tuona päivänä. Nyky-yhteiskunnassa kun ei ole kaikilla automaattisesti isää ja äitiä. Konkreettisesti muutos ilmenee Kulosaaren päiväkodissa uudistetulla aamupalahetkellä. Ennen kutsuvieraita olivat isät, nyt läheiset. Kulosaaren päiväkodin johtaja Ria Sotka perustelee uudistusta lapsen edulla. Kaikki lapset saavat juhlia rakkaudentäyteistä juhlaa pimenevässä marraskuussa, eikä kenenkään tarvitse selitellä kavereille, miksi ei askartele korttia omalle isälle. Perimmäistä syytä muutokseen ei tunnuta tajuavan. Sen huomaa, kun kurkkaa uutisen kommenttikenttään tai Facebook-linkkien kommenttiosioihin. Ihmiset ovat tulistuneet uudistuksesta, vaikka se ei koskisi omaa perhettä tai ympäristöä millää...
Lähetä kommentti
Lue lisää